Novgorodin imu - Miksi ortodoksit muuttivat Venäjälle Käkisalmen läänistä 1600-luvulla

Miksi Ruotsiin Stolbovan rauhassa 1617 liitetyn Karjalan eli Käkisalmen läänin ortodoksiväestön valtaosa muutti Venäjälle 1600-luvun alkupuolella? Vastatessaan kysymykseen tekijä on erityisen tarkkaan eritellyt Ruotsin suurvallan yhtenäisyyttä tavoittelevan politiikan, eritoten kirkkopolitiikan vaikutusta karkaamiseen. Missä määrin esivalta painosti tai houkutteli ortodokseja siirtymään luterilaiseen kirkkoon, tai käyttivät pakkokeinoja? Miten tähän politiikkaan vaikutti Venäjän naapuruus, ja miten se suhtautui Ruotsin politiikkaan muilla valtakunnan raja-alueilla? Massiivisen muuttoliikkeen ymmärtämiseksi on ollut tarpeen piirtää uudella tavlla kokonaiskuva ortodoksien elämän ehdoista toisuskovaisen esivallan alaisuudessa.

Teoksen nimi viittaa toisaalta Venäjän politiikassa piileviin muuttohoukutuksiin, toisaalta siihen, miten ortodoksit samastivat itsensä venäläisyyteen. Vuonna 1656 alkaneessa Kaarle X Kustaan sodassa Venäjää vastaan nämä vaikuttimet tulivat ilmeisiksi.

Koko: 21cm korkea x 15cm leveä.