Johannes Richterin erehdys

Johannes Richterin erehdys on voimakas ja syvällinen romaani 1600-luvun oikeudenkäytöstä. Sen pääosissa ovat oikeus ja vääryys, totuus ja valhe. Johannes Richterin erehdys on Aulis Aarnion kolmas historiallinen romaani.

Eletään vuotta 1647. Tuomari Johannes Richter saa lainlukijan vastuullisen tehtävän. Hänen ensimmäinen juttunsa on heti rikoksista raskain, toisen ihmisen surmaaminen.

Pienen kylään on saapunut ilveilijäseurue, joka majoittuu Johan Petersson Järnin taloon. Muutaman päivän kuluttua yksi seurueen jäsenistä tavataan pihamaalla teräase kädessä, ja metsästä löydetään myöhemmin Johanin ruumis. Alkaa tapahtumien ketju, joka Richterin on tuomarina arvioitava.

Huomaamattaan Richter joutuu vallan ja ahneuden, juonittelun ja koston verkkoon, jossa hänen on säilytettävä tuomarina riippumattomuus ja puolueettomuus.

Richter erehtyy eikä pääse sen paljastuttua eroon tapauksesta, joka painaa hänen tuntoaan kunnes hän vähä vähältä saa kootuksi palat yhteen. Romaanin loppu yllättää lukijan, mutta se avautuu samalla tuomitsemisen ja tuomareiden työn arvioinniksi.

Johannes Richterin tarina osoittaa, kuinka lähellä vääryys on oikeutta, miten valhe vääristää totuuden niin kuin vanhan peilin lasi vääristää siitä heijastuvat kynttilän liekin.