Salpalinja

Eletään vuoden 1951 kesää. Kaksitoistavuotias Inge lähtee äitinsä kanssa papan luokse vierailulle. Viikon mittainen matka Haminan taakse on äidille tärkeä: hän hakee isyyden tunnustamispaperiin papan allekirjoituksen. Asiasta on ollut epäselvyyttä, ja suvun salaisuudet vaikuttavat kaikkiin, aivan pienimpiä myöten. Lämpimään loppukesän viikkoon kuuluu uusi uimapuku ja sitruunasoodaa, mutta myös outoja, piilossa pidettäviä seikkoja. Äiti saa paperiinsa allekirjoituksen ilman suuria riitoja, mutta tarina on enemmän kuin tapahtumiensa summa. Salpalinja on muuri, jonka yli romaanin henkilöt kapuavat koko ikänsä.

Inge, pappa ja äiti kertovat kukin vuorollaan samasta heinäkuun viikosta. Vuosikymmenten päästä Ingen tarina aukeaa uudestaan: Mitä matka merkitsi heille kolmelle? Millaiset eväät Inge sai äidiltään, millaisen äidin mallin? Miten Inge on eväineen elänyt elämänsä? Inge ajattelee, että jos äidit tekevät jotakin pahaa, heillä on siihen varmastikin painavat motiivit.

Paula Hahtola voitti Atenan ja Parnasson suuren proosakilpailun Salpalinjalla. Käsikirjoitus vakuutti raadin Hahtolan "hienoista kertojanlahjoista, romaanin intensiivisyydestä ja asioiden toistumisen vahvuudesta. Kerronta on (...) kristallinkirkasta kirjallisuutta. Vaikka vaikuttaa siltä, että Salpalinja kertoo pienintäkin ajankuvaa myöten kaiken, jää rivien väliin paljon selittämätöntä, piilotettua ja häpeällistä."