Muuri

Kummallisinta ei ollut muurin äkillinen ilmestyminen, vaan sen näkymättömyys.

Muuri on kertomus miehestä, joka nousee vuoteesta, pesee hampaansa ja lähtee töihin. Eikä pitkälle pääse. Hänen ulko-ovensa eteen on kasvanut muuri, jota hän ei havaitse silmin mutta jonka hän tuntee sisällään.

Kaikkialla samaa tasaista ja läpinäkyvää lujaa pintaa.

Muurin toisella puolen elämä jatkuu hänen ahdingostaan välittämättä, naapuritaloissa valot syttyvät ja sammuvat, ihmiset kulkevat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pitkämielinen rakastettu tukenaan mies alkaa etsiä tietä ulos tilanteesta.

Tämä este oli tärähtänyt esiin tyhjästä. Siitä ei voinut päätellä mitään, eikä se ilmaissut mitään, se oli täysin neutraali.